Francis Bellamy

Vuonna 1891 Youth’s Companion -lehden omistaja Daniel Sharp Ford palkkasi Bellamyn työskentelemään Fordin veljenpojan James B. Uphamin kanssa lehden premium-osastolla. Vuonna 1888 Youth’s Companion oli aloittanut kampanjan, jonka tarkoituksena oli myydä Yhdysvaltain lippuja julkisille kouluille palkkiona tilausten hankkimiseksi. Uphamille ja Bellamylle lippujen myynninedistäminen oli muutakin kuin pelkkä liikeidea; heidän vaikutuksestaan Youth’s Companionista tuli innokas kannattaja koulujen lippuliikkeelle, jonka tavoitteena oli sijoittaa lippu maan jokaisen koulun yläpuolelle. Neljä vuotta myöhemmin, vuoteen 1892 mennessä, lehti oli myynyt Yhdysvaltain lippuja noin 26 000 kouluun. Tähän mennessä lippujen markkinat olivat hidastumassa, mutta eivät vielä kyllästyneet.

Vuonna 1892 Uphamilla oli ajatus käyttää Kristoffer Kolumbuksen Amerikkaan / läntiselle pallonpuoliskolle saapumisen 400-vuotispäivää vuonna 1492 koululaisten lippuliikkeen tukemiseen entisestään. Lehti kehotti järjestämään kansallisen Columbian Public School Celebration -juhlan samaan aikaan kuin World’s Columbian Exposition, joka oli tuolloin tarkoitus järjestää Chicagossa, Illinoisin osavaltiossa vuoden 1893 aikana. Lipputervehdyksen oli määrä olla osa 12. lokakuuta pidettävän Kolumbuksen päivän juhlan virallista ohjelmaa, joka järjestettäisiin kouluissa eri puolilla Yhdysvaltoja.

Lupaus julkaistiin lehden 8. syyskuuta 1892 ilmestyneessä numerossa, ja se otettiin heti käyttöön kampanjassa. Bellamy meni puhumaan koulujen rehtoreiden valtakunnalliseen kokoukseen edistääkseen juhlaa; kokous piti ideasta ja valitsi ohjelman toteuttamista varten johtavista kasvattajista koostuvan komitean, johon kuului myös National Education Associationin välitön edellinen presidentti. Bellamy valittiin puheenjohtajaksi. Kouluttajien virallisen siunauksen saatuaan Bellamyn komitean tehtävänä oli nyt levittää sanaa koko maahan ja suunnitella kouluille virallinen ohjelma, jota ne voisivat noudattaa kansallisena juhlapäivänä. Hän rakensi ohjelman lipunnostoseremonian ja lupauksensa ympärille.

Hänen alkuperäinen lupauksensa kuului seuraavasti:

Lupaan uskollisuutta lipulleni ja tasavallalle, jota se edustaa, yhdelle kansakunnalle, jakamattomalle, jossa on vapaus ja oikeudenmukaisuus kaikille

Lauluharjoituksen yhteydessä esitettiin Bellamyn yksityiskohtaisesti kuvailemana Bellamyn tervehdykseksi kutsuttu tervehdys lippua kohti. Toisen maailmansodan aikana tervehdys korvattiin käsi sydämen yli -eleellä, koska alkuperäisessä muodossa käsi ojennettiin lippua kohti tavalla, joka muistutti myöhempää natsitervehdystä. (Lupauksen historiasta katso Pledge of Allegiance).

Vuonna 1954 presidentti Eisenhower rohkaisi kongressia lisäämään sanat ”under God” (Jumalan alaisuudessa) vastauksena maallisen kommunismin uhkana koettuun uhkaan, ja näin syntyi 31-sanainen lupaus, jota lausutaan nykyään.

Bellamy kuvaili ajatuksiaan, kun hän suunnitteli lupauksen kieltä:

Se alkoi intensiivisenä kommunikaationa kansallishistoriamme keskeisten kohtien kanssa, itsenäisyysjulistuksesta lähtien; perustuslain syntyyn… sisällissodan merkitykseen; kansan pyrkimyksiin…

Todellinen syy uskollisuuteen lippua kohtaan on ”tasavalta, jota se edustaa”. …Ja mitä tuo viimeinen asia, tasavalta, tarkoittaa? Se on tiivis poliittinen sana kansakunnalle – sille yhdelle kansakunnalle, jonka todistamiseksi sisällissota käytiin. Jotta tuo yhden kansakunnan ajatus tulisi selväksi, meidän on täsmennettävä, että se on jakamaton, kuten Webster ja Lincoln toistivat suurissa puheissaan. Entä sen tulevaisuus?

Juuri tässä syntyi houkutus Ranskan vallankumouksen historialliseen iskulauseeseen, joka merkitsi niin paljon Jeffersonille ja hänen ystävilleen: ”Vapaus, tasa-arvo, veljeys”. Ei, se olisi liian mielikuvituksellista, liian monen tuhannen vuoden päässä toteutumisesta. Mutta me kansakuntana seisomme vakaasti vapauden ja oikeudenmukaisuuden opissa kaikille…

Bellamy ”piti lupaustaan ’rokotuksena’, joka suojelisi maahanmuuttajia ja syntyperäisiä, mutta ei riittävän isänmaallisia amerikkalaisia radikalismin ja kumouksellisuuden ’virukselta’.”