Epiklesis

Itäiset kirkotEdit

Vaikka roomalaiskatolisessa kirkossa instituution sanoja pidetään transsubstantiaation hetkenä (jolloin eukaristiset elementit muuttuisivat uskonnollisen perimätiedon mukaan leivästä ja viinistä Kristuksen varsinaiseksi ruumiiksi ja vereksi), itäiset ortodoksiset kirkot eivät kanna tätä uskoa. Sen sijaan epikleesin uskotaan olevan se hetki, jolloin tämä muutos tapahtuu. Varsinaisen muutosprosessin ei kuitenkaan katsota alkavan tällä hetkellä, vaan se alkaa valmistavan liturgian aikana – se vain saatetaan päätökseen Epiklesiksessä.

Epiklesiaa pidetään olennaisena pyhän mysteerin (sakramentin) pätevyyden kannalta, ja 1900-luvulla, kun läntisen riitin ortodoksisia seurakuntia alettiin perustaa, niiden eukaristisiin riitteihin oli tarpeen lisätä epiklesia, jos sellaista ei jo ollut (esimerkiksi niissä seurakunnissa, jotka halusivat käyttää anglikaanista messukirjaa.)

East SyriacEdit

Puhtaassa muodossaan Addain ja Marin jumalallisen liturgian muinainen anafora sisältää kyllä epiklesiksen. Siinä ei käytetä laitoksen sanoja, vaikka ne esiintyvät suoraan ja epäsuorasti riitin muissa osissa (ja siksi sitä pidetään implisiittisenä).

Pappi: Myös me, Herrani, sinun heikot, kelvottomat ja kurjat palvelijasi, jotka olemme kokoontuneet sinun nimeesi ja seisomme edessäsi tällä hetkellä ja jotka olemme perinteen kautta saaneet sinulta tulevan esimerkin, suoritamme iloiten, ylistäen, korostaen ja muistellen tätä suurta, pelottavaa, pyhää, elämää antavaa ja jumalallista salaisuutta, joka on Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kärsimys, kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus. Ja tulkoon, oi Herrani, Pyhä Henkesi, ja lepääköön hän palvelijoittesi tämän uhrilahjan päällä. Siunatkoon hän sen ja pyhittäköön sen, ja olkoon se meille, oi Herrani, velkojen anteeksiantoa, syntien anteeksiantoa, suurta toivoa kuolleista ylösnousemuksesta ja uutta elämää taivasten valtakunnassa kaikkien niiden kanssa, jotka ovat olleet sinulle otollisia. Ja kaikesta tästä suuresta ja ihmeellisestä vapautuksesta meitä kohtaan me kiitämme sinua ja ylistämme sinua lakkaamatta kirkossasi, joka on pelastettu sinun Kristuksesi kalliin veren kautta.

Pyhän Jaakobin liturgia Muokkaa

Pyhän Jaakobin liturgiassa, sen muodon mukaan, jossa sitä vietetään Zakynthoksen saarella Kreikassa, anafora on seuraava:

Pappi (ääneen): Aaphora: Sinun kansasi ja kirkkosi rukoilevat Sinua. (kolmesti) Kansa: Armahda meitä, Herra Jumala, Isä, Kaikkivaltias. (kolmesti) Pappi, hiljaisella äänellä: Armahda meitä, Herra Jumala, Isä, Kaikkivaltias. Armahda meitä, Jumala, Vapahtajamme. Armahda meitä, Jumala, suuren laupeutesi mukaisesti ja lähetä näiden pyhien lahjojen päälle, jotka tässä esitetään, kaikkivaltias Henkesi, (kumartaen) Herra ja elämän antaja, joka istuu valtaistuimella Sinun kanssasi, Jumala ja Isä, ja Sinun ainosyntyisen Poikasi kanssa, joka on kanssahallitsija, yhtäläinen ja ikuinen, joka puhui laissa ja profeetoissa ja uudessa liitossasi, joka laskeutui kyyhkysen muodossa Herramme Jeesuksen Kristuksen päälle Jordanin virrassa ja lepäsi hänen päällään, joka laskeutui pyhien apostoliesi päälle tulisina kielinä pyhän ja kirkkaan Siionin ylähuoneessa helluntaipäivänä. (Nouse seisomaan) Herra, lähetä sama kaikkivaltias Henkesi meidän päällemme ja näiden tässä esitettyjen lahjojen päälle, (ääneen), että hän, tultuaan pyhän, hyvän ja kirkkaan läsnäolonsa kautta, pyhittäisi tämän leivän ja tekisi siitä Kristuksen pyhän ruumiin, kansa: Aamen. Pappi: ja tämä malja (malja) Kristuksen kallisarvoiseksi vereksi, kansa: Aamen. Pappi viittoo pyhät lahjat ja sanoo hiljaisella äänellä: että ne tulisivat kaikille niille, jotka niistä nauttivat, syntien anteeksiantamukseksi ja iankaikkiseksi elämäksi. Sielujen ja ruumiiden pyhittämiseksi. Hyvien tekojen hedelmälliseksi sadoksi. Pyhän, katolisen ja apostolisen kirkkosi vahvistamiseksi, jonka perustit uskon kalliolle, niin etteivät helvetin portit voittaisi sitä, pelasta sitä kaikesta harhaopista ja niiden aiheuttamista skandaaleista, jotka tekevät vääryyttä, sekä vihollisista, jotka nousevat esiin ja hyökkäävät sitä vastaan, aina aikakauden loppuun asti.

Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia Muokkaa

Pyhän Johannes Krysostomoksen jumalallisessa liturgiassa on epiklesia (eksplisiittinen); pappi sanoo:

Pappi: Me pyydämme Sinua, me pyydämme Sinua, me rukoilemme Sinua: Lähetä Pyhä Henkesi meidän päällemme ja näille esitetyille lahjoille. Pappi: (1.) Pappi: (2.) Pappi: (3.) Pappi: Jumala puhdista minut syntinen ja armahda minua(3) Pappi: Puhdista minut syntinen ja armahda minua(3) Pappi: Puhdista minut syntinen ja armahda minua: Herra, joka lähetit Pyhän Henkesi kolmantena hetkenä apostoliesi päälle, älä ota Häntä meiltä pois, oi Hyvä, vaan uudista Hänet meissä, jotka rukoilemme Sinua (Diakoni: Pappi: Luo minuun puhdas sydän, oi Jumala, ja uudista minussa oikea henki): Herra, joka lähetit Pyhän Henkesi kolmannella hetkellä apostoliesi päälle, älä ota Häntä meiltä, oi Hyvä, vaan uudista Häntä meissä, jotka rukoilemme Sinua (Diakoni: Diakoni: Herra, joka lähetit Pyhän Henkesi kolmannella hetkellä apostoliesi päälle, älä ota Häntä meiltä, vaan uudista Häntä meissä, jotka rukoilemme Sinua: Pappi: Luo minuun puhdas sydän, oi Jumala, ja uudista minussa oikea henki): Herra, joka lähetit Pyhän Henkesi kolmannella hetkellä apostoliesi päälle, älä ota Häntä meiltä, oi Hyvä, vaan uudista Häntä meissä, jotka rukoilemme Sinua (Diakoni: Siunaa, Mestari, pyhä leipä.) Pappi: Siunaa, Mestari, pyhä leipä.) Pappi: Siunaa, Mestari, pyhä leipä: (Diakoni: Aamen. Siunaa, Mestari, pyhä malja.) Pappi: Tee tämä leipä Sinun Kristuksesi kalliiksi ruumiiksi: Ja se, mikä on tässä maljassa, Kristuksesi kalliiksi vereksi, (Diakoni: Aamen. Siunaa molemmat, mestari.) Pappi: Vaihda ne Pyhällä Hengelläsi. (Diakoni: Aamen, aamen, aamen.)

Pyhän Basileios Suuren liturgia Muokkaa

Pyhän Basileios Suuren liturgiassa kreikankielisen rukouskokoelman mukaan edellä kuvatut liturgiset toimet Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiaa varten ovat samat. Kaava on seuraava:

Pappi: Sentähden, oi kaikkein pyhin Mestari, me syntiset ja myös kelvottomat palvelijasi, kun meille on suotu, että saamme palvella pyhällä alttarillasi, emme vanhurskautemme tähden, sillä emme ole tehneet sitä, mikä on hyvää maan päällä, vaan laupeutesi ja laupeutesi tähden, jonka olet runsain mitoin vuodattanut meidän päällemme, uskaltaudumme pyhän alttarisi luo, ja esiteltyämme Kristuksesi Kristuksen Ruumiin ja Veren pyhät tunnusmerkit me rukoilemme Sinua ja huudamme Sinua: Oi Pyhäin Pyhä, lähetä hyvyytesi suosiosta Pyhä Henkesi meidän päällemme ja näiden täällä esitettyjen lahjojen päälle, siunaa ne, pyhitä ne ja ilmennä ne. (Diakoni: Siunaa, Mestari, pyhä leipä.) Pappi: Siunaa pyhä leipä: Ja tee tämä leipä itsessään meidän Herramme, Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kallisarvoiseksi ruumiiksi, (Diakoni : Aamen. Siunaa molemmat, Mestari.) Pappi: joka on vuodatettu maailman elämän ja pelastuksen tähden. (Diakoni: Aamen) Pappi: Muuta heidät Pyhän Henkesi kautta. (Diakoni: Aamen, aamen, aamen.)

Roomalainen riittiEdit

Implisiittinen epiklesiaEdit

Joskus sanotaan, että roomalaisessa messujärjestyksessä roomalaisen kanonin rukous Quam oblationem edustaa implisiittistä epiklesiaa:

Suostu, Jumala, me rukoilemme, siunaamaan, tunnustamaan ja hyväksymään tämä uhrilahjoitus kaikin puolin; tee se hengelliseksi ja kelvolliseksi, niin että siitä tulee meille rakkaimman Poikasi, Herramme Jeesus- Kristuksen, ruumis ja veri.

Roomalaisessa kanonissa mainitaan Pyhä Henki nimenomaisesti vain kerran, viimeisessä doksologiassa: ”Hänen kauttansa , hänen kanssaan ja hänessä, oi Jumala, kaikkivaltias Isä, Pyhän Hengen ykseydessä, kaikki kunnia ja kirkkaus on sinun, iankaikkisesti ja aina ja iankaikkisesti.”

Katolisen kirkon katekismus pitää ainakin implisiittistä epiklesiaa sakramentin olennaisena osana: ”Eukaristisen juhlan ytimessä ovat leipä ja viini, jotka Kristuksen sanojen ja Pyhän Hengen kehotuksen kautta tulevat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.”

Nicholas Cabasilas oli sitä mieltä, että roomalaisessa riitissä funktionaalinen epiklesia on sen sijaan rukous Supplices te rogamus, joka bysanttilaisen riitin eksplisiittisen epiklesian tavoin sijoitetaan anamneesin ja uhrilahjan jälkeen:

Nöyrässä rukouksessa pyydämme sinua, kaikkivaltias Jumala: käske, että pyhän enkelisi kädet kantavat nämä lahjat alttarillesi korkeuksissa jumalallisen majesteettisi edessä, jotta me kaikki, jotka tämän alttarille osallistumisen kautta saamme Poikasi pyhimmän ruumiin ja veren, täyttyisimme kaikesta armosta ja taivaallisesta siunauksesta. (Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Aamen.)

Läntisen riitin ortodoksisissa seurakunnissa roomalaiseen kaanoniin lisätään välittömästi ennen rukouksia epiklesia, joka on muokattu Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiasta. Epikleesin lisäämistä ehdotti alun perin Joseph Overbeck, ensimmäinen henkilö, joka esitti vakavasti otettavia vetoomuksia ortodoksisen läntisen riitin palauttamiseksi. Venäjän ortodoksisen kirkon synodi oli samaa mieltä epikleesin tarpeellisuudesta ja lisäsi epikleesin muutettuun yhteiseen rukouskirjaan, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Pyhän Tihonin jumalallinen liturgia. Kun gregoriaaninen liturgia hyväksyttiin käyttöön vuonna 1961, Overbeckin messukirja hyväksyttiin käytettäväksi epikleesit mukaan lukien. Tämä epiklesia jakaa suurimman osan tekstistään Pyhän Johanneksen liturgian tekstin kanssa, mutta siitä on jätetty pois joitakin kohtia, jotka virtaviivaistavat sitä paremmin kaanoniin.

Ja me rukoilemme Sinua, Herra, lähettämään Pyhän Henkesi alas (meidän ja) näiden uhrilahjojen päälle, että Hän tekisi tämän leivän Sinun Kristuksesi kallisarvoiseksi ruumiiksi ja sen, mikä on tässä maljassa, Sinun Poikasi, Herramme Jeesuksen Kristuksen kallisarvoiseksi vereksi. Pyhän Hengen muuttaminen/muuttaminen (ne)

Epikleesin tarkasta tekstistä on olemassa monia eroavaisuuksia, jotka johtuvat käännösten epäjohdonmukaisuudesta ja erilaisista koulukunnista siitä, miten muutettua kaanonia tulisi käsitellä (esim. pitäisikö isännän ja maljan korottaminen säilyttää?)

Eksplisiittiset epikleesit Muokkaa

Roomalaiseen riittiin vuoden 1969 uudistuksen yhteydessä lisätyissä eukaristisissa rukouksissa (EP) on sekä ennen konsekraatiota että konsekraation jälkeinen epikleesi.

Etukonsekraatio

EP II: Pyhitä siis nämä lahjat, rukoilemme, lähettämällä Henkesi niiden ylle niin kuin kastepisara, jotta ne tulisivat meille Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. EP III: Sen tähden, Herra, me nöyrästi pyydämme sinua saman Hengen kautta armollisesti pyhittämään nämä lahjat, jotka olemme tuoneet sinulle vihkimistä varten, jotta niistä tulisi sinun Poikasi, Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri, jonka käskystä me vietämme näitä salaisuuksia. EP IV: Sen tähden, Herra, me rukoilemme: sama Pyhä Henki pyhittäköön armollisesti nämä uhrilahjat, jotta niistä tulisi Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri tämän suuren mysteerin viettoa varten, jonka hän itse jätti meille ikuiseksi liitoksi.

Vieroituksen jälkeen

EP II: Nöyrästi rukoilemme, että Kristuksen ruumiista ja verestä osallisina Pyhä Henki kokoaisi meidät yhdeksi. EP III: Katso, rukoilemme, kirkkosi uhrilahjaa ja tunnustaen uhriuhrin, jonka kuoleman kautta halusit sovittaa meidät itsesi kanssa, suo, että me, jotka saamme ravintomme Poikasi ruumiista ja verestä ja täytymme hänen Pyhällä Hengellään, tulemme yhdeksi ruumiiksi, yhdeksi hengeksi Kristuksessa. EP IV: Katso, Herra, uhria, jonka sinä itse olet toimittanut kirkollesi, ja suo rakkaudellisessa laupeudessasi kaikille, jotka nauttivat tästä yhdestä leivästä ja yhdestä maljasta, että he, Pyhän Hengen yhdeksi ruumiiksi kokoamina, tulisivat todella eläväksi uhriksi Kristuksessa sinun kirkkautesi ylistykseksi.

ProtestantismiEdit

Anglikaanisuus ja luterilaisuusEdit

Anglikaanit Yhdysvalloissa ja amerikkalaiset luterilaiset eukaristiset rukoukset ja uudemmat vanhat katoliset anaforat noudattavat yleensä itämaista käytäntöä, jonka mukaan instituution sanoja käsitellään teon oikeuttamisena, ja epiklesia seuraa anaforaa/oblaatiota. Esimerkiksi amerikkalaisen Book of Common Prayerin eukaristisen rukouksen B:ssä (joka löytyy kanadalaisesta Book of Alternative Service -kirjasta ja useista muista anglikaanisista liturgioista) epikleesi kuuluu Institution Words of Institutionin jälkeen seuraavasti:

”Ja me uhraamme sinulle, oi Kaikkivaltiaan Herra, kiitoksen ja ylistyksen uhrimme ja annamme sinulle luomakunnastasi tämän leivän ja tämän viinin. Rukoilemme sinua, armollinen Jumala, lähettämään Pyhän Henkesi näiden lahjojen päälle, jotta ne olisivat + Kristuksen ruumiin ja hänen verensä sakramentti uudessa liitossa. Yhdistä meidät Poikasi kanssa hänen uhrissaan, jotta olisimme hänen kauttaan otollisia, + Pyhän Hengen pyhittämänä.””

Luterilaisessa jumalanpalveluskirjassa instituution sanojen jälkeen esimerkiksi eukaristisen rukouksen III epiklesia kuuluu seuraavasti:

”Ja me rukoilemme sinua armollisesti ottamaan vastaan kiitoksemme ja ylistyksemme ja siunaamaan sanallasi ja Pyhällä Hengelläsi meitä, palvelijoitasi, ja näitä omia leipä- ja viinilahjojasi, jotta me ja kaikki, jotka saamme osaksemme Poikasi + ruumiin ja veren, täyttyisimme taivaallisesta rauhasta ja ilosta ja, saatuamme synnit anteeksi, + pyhittyisimme sielussaan ja ruumiissamme ja saisimme osuutemme kaikkien pyhiesi kanssa.”

Luterilaiset ja anglikaaniset jumaluusoppineet ovat myös väittäneet, että heidän aikaisemmissa liturgioissaan, joissa epiklesia ja ykseys Kristuksen yhden uhrin kanssa ei ehkä vaikuttanut nimenomaiselta, se ilmoitettiin konsekraation kohdaksi riitin muissa osissa, erityisesti vaadituissa kehotuksissa.

MetodismiMuokkaa

Britannian metodistikirkon vuonna 2003 julkaistun raportin Hänen läsnäolonsa tekee juhlan: Holy Communion in the Methodist Church: ”Se yksi Henki, jonka kautta meidät kaikki kastetaan yhdeksi ruumiiksi (1. Kor. 12:13), on sama Henki, joka yhdistää meidät Kristuksen ruumiissa ja Kristuksen ruumiin kanssa pyhässä ehtoollisessa. Apostolien tekojen kirkossa toimiva Pyhä Henki saa aikaan todistavan ja julistavan yhteisön, jossa on apostolista opetusta, yhteyttä, rukousta ja leivän murtamista (Apt. 2:42).” Metodistien liturgian epiklesia ammentaa sekä anglikaanisesta perinteestä, kuten vuoden 1549 rukouskirjasta, että 1900-luvun liturgisesta uudistusliikkeestä, joka keskittyi antiikin kirkon liturgioihin, kuten Hippolytoksen varhaiseen riittiin. Metodismin perustaja John Wesley peri näistä perinteistä käsityksen, jonka mukaan Pyhään Henkeen oli vedottava, jotta kaikki se, minkä Jumala oli luvannut lahjoittaa uskoville pyhän ehtoollisen kautta, tulisi todelliseksi ja todeksi. Tämä epikleesin teologia näkyy useissa metodistien virsissä, jotka John Wesleyn veli Charles Wesley on kirjoittanut.

Yhdistyneessä metodistikirkossa käytetty epikleesi on seuraava:

”Kaada Pyhä Henkesi meidän tänne kokoontuneiden päälle ja näiden leivän ja viinin lahjojen päälle. Tee, että ne olisivat meille Kristuksen ruumis ja veri, jotta me olisimme maailmalle Kristuksen ruumis, joka on lunastettu hänen verellään. Tee meidät Henkesi kautta yhdeksi Kristuksen kanssa, yhdeksi toistemme kanssa,…”. (UMH; sivut 10, 14).

Perinteinen ehtoollisriitti, jota käytettiin ennen vuoden 1989 virsikirjan julkaisemista, ei sisältänyt nimenomaista epiklesiaa. Perinteinen teksti, pienin tarkistuksin, on Sana ja taulukko IV, ja se sisältää 16 sanan kaksirivisen epikleesin seuraavasti:

”siunaa ja pyhitä sanallasi ja Pyhällä hengelläsi nämä leipä- ja viinilahjasi.” (UMH, s. 29.)

Muutama Ison-Britannian metodistikirkossa käytetty epikleesi on seuraava:

”Lähetä alas Pyhä Henkesi, että nämä leivän ja viinin lahjat olisivat meille Kristuksen ruumis ja veri. Yhdistä meidät hänen kanssaan ikuisiksi ajoiksi ja vie meidät koko luomakunnan kanssa ikuiseen valtakuntaasi.””

Käyttö muissa sakramenteissaMuutos

Joidenkin muiden sakramenttien yhteydessä papin tekemää samanlaista Pyhän Hengen kutsumista kutsutaan myös epiklesikseksi. Itäinen ortodoksinen kirkko katsoo, että tällainen epiklesia on välttämätön avioliiton pyhän mysteerin (sakramentin) pätevyydelle; roomalaiskatolinen kirkko katsoo, että se ei ole välttämätön, koska heille morsian ja sulhanen ovat tuon sakramentin palvelijoita.

Epiklesia esiintyy myös ortodoksisessa kasteriitissä. Roomalaisessa riitissä kasteeseen sisältyy epiklesia osana kasteveden siunaamista:

”Pyydämme sinua, Isä, Poikasi kanssa lähettämään Pyhän Hengen tämän altaan veden päälle. Nouskoot kaikki, jotka on haudattu Kristuksen kanssa kasteen kuolemassa, myös hänen kanssaan uuteen elämään. Tätä pyydämme Kristuksen, meidän Herramme, kautta.”

Roomalaisen riitin konfirmaation sakramentissa piispa kutsuu Pyhää Henkeä konfirmoitavien päälle:

”Lähetä Pyhä Henkesi heidän päälleen olemaan heidän auttajansa ja oppaansa.”

Muita epikleesejä on esimerkiksi itäortodoksisessa suuressa veden siunauksessa teofanian juhlassa.