Pohdintoja nanomateriaalin EU-määritelmästä: tiede poliittisen päätöksenteon tukena

Viime vuosina on tullut saataville yhä enemmän sovelluksia ja tuotteita, jotka sisältävät tai käyttävät nanomateriaaleja. Tämä on herättänyt huolta siitä, että jotkin näistä materiaaleista voivat aiheuttaa uusia riskejä ihmisille tai ympäristölle. Selkeä määritelmä, jolla nanomateriaalit voidaan erottaa muista materiaaleista, on edellytys nanomateriaaleja koskevien säännösten sisällyttämiselle lainsäädäntöön. Euroopan komissio julkaisi lokakuussa 2011 nanomateriaalin määritelmää koskevan suosituksen, jonka ensisijaisena tarkoituksena on tarjota yksiselitteiset kriteerit sellaisten materiaalien tunnistamiseksi, joihin voidaan soveltaa erityissäännöksiä, mutta myös edistää termin ”nanomateriaali” yhdenmukaista tulkintaa. Tässä asiakirjassa kuvataan Euroopan unionin eri sääntelykehysten nykytilaa nanomateriaalien osalta ja käsitellään nanomateriaalien sääntelyn kannalta keskeisiä kysymyksiä. Tämä auttaa ymmärtämään paremmin niiden valintojen vaikutuksia, joita poliittisten päättäjien on tehtävä nanomateriaalien sääntelyn jatkamisessa. Mahdolliset kysymykset, joita on käsiteltävä, ja tutkimusalueet, joilla tiede voi antaa panoksensa, mainitaan. Näitä kysymyksiä ovat muun muassa tietoisuus tilanteista, joissa nanomateriaaleihin liittyviä riskejä voi esiintyä määritelmän ulkopuolelle jäävissä materiaaleissa, mittaustekniikoiden ohjeistus ja jatkokehittäminen sekä elinkaaren aikana tapahtuvien muutosten käsittely.