Kyproksen kansa ja kulttuuri

Kyproslaisia ei aina kutsuta yksinkertaisesti ”kyproslaisiksi”. Sanaa käytetään usein yhdessä etuliitteen ”kreikkalainen” tai ”turkkilainen” kanssa tunnustuksena saarella asuvista kahdesta suuresta etnisestä ryhmästä: kreikankielisestä kreikkalais-ortodoksisesta yhteisöstä ja turkkilaismielisistä muslimeista.

Kun Kypros itsenäistyi Isosta-Britanniasta vuonna 1960, uuden tasavallan perustuslaissa kyproksenkreikkalaiset ja kyproksenturkkilaiset määriteltiin kahdeksi erilliseksi etniseksi ryhmäksi. Tuolloin molempien ryhmien jäsenet asuivat vielä yhdessä sekalaisissa kylissä ja kaupungeissa, ja puhtaasti kreikkalaisia tai turkkilaisia kyliä oli vähän. Useimmiten naapurit elivät rauhassa yhdessä ja viettivät juhliaan yhdessä.

Silloin vuoden 1974 tapahtumat jakoivat saaren kahtia, eivätkä nämä kaksi yhteisöä ole asuneet yhdessä yli 30 vuoteen.

Kahdella yhteisöllä on kuitenkin edelleen paljon yhteistä: elämäntavoissa, eleissä, ruoassa ja juomisessa. Kyproksenkreikkalaiset ja kyproksenturkkilaiset vihreän linjan molemmin puolin ovat loppujen lopuksi kaikki kyproslaisia.

Kieli

Kyproksen viralliset kielet ovat kreikka ja turkki. Vierailijoilla ei ole vaikeuksia kommunikoida englanniksi, mikä johtuu siitä, että Kypros oli Britannian siirtomaa vuodesta 1878 vuoteen 1960, ja vielä nykyäänkin briteillä on saarella sotilastukikohtia. Vaikka tälläkin tavalla voi tulla toimeen, kyky ja halu sanoa edes muutama sana kreikaksi otetaan varmasti lämpimästi vastaan, ja se saattaa ”päivittää” statuksesi yksinkertaisesta turistista (touristas) kunniallisemmaksi xenosiksi, joka tarkoittaa ulkomaalaista tai matkailijaa.

On tärkeää huomata, että Kyproksella puhuttu kreikka on vahvaa murretta, ja noin 15 prosenttia sanoista on Kyprokselle ominaisia. Tämä tarkoittaa, että kreikkalaisten on usein vaikea ymmärtää keskustelua kyproksenkreikkalaisten kesken.

Kreikka ei ole helppo kieli. Kielioppi on monimutkainen, sillä substantiivit on jaettu kolmeen sukupuoleen, joilla kaikilla on eri päätepäätteiset tapaukset yksikössä ja monikossa, ja adjektiiveilla, joiden on oltava näiden kanssa samaa sukupuolta, lukua ja tapausta. Sitten tulevat verbit, jotka ovat vielä monimutkaisempia; niitä on passiivissa ja aktiivissa, kahdessa eri taivutusmuodossa ja niin edelleen. Tämän ei kuitenkaan pitäisi lannistaa oppimaan edes perusasioita.

Jos olet kiinnostunut kreikan kielen oppimisesta, voit akkreditoidun oppilaitoksen oppituntien lisäksi valita vaihtoehdon opettaa itseäsi kirjan tai verkkokurssin avulla.

Suositeltavat kirjat

• Opi nykykreikkaa parhaalla tavalla: An Introductory Book to ”Modern Greek for Foreigners” by Athanasios J. Delicostopoulos
• Talk Greek by Alison Kakoura
• Greek for Beginners by L.A. Wilding
• Rosetta Stone Version 3: Greek Level 1 with Audio Companion
• Pikakreikan kieli: v. 1: 200+ Essential Words and Phrases Anchored into Your Long Term Memory with Great Music (Audio CD) by
• Earworms Learning ”BBC” Greek Phrase Book and Dictionary
• Greek Phrase Book by David Hardy

Religion

Kyproksen kreikkalaisista enemmistö kuuluu Kyproksen autokefaliseen ortodoksiseen kirkkoon (78 %), kun taas suurin osa kyproksenturkkilaisista on muslimeja (18 %). Muita saarella edustettuina olevia uskontoja ovat maroniitit ja armenialaiset apostolit (4 %).

Vaikka Kyproksen ortodoksisen kirkon valta ja rikkaus näkyy monissa viime vuosina rakennetuissa tuhlailevissa kirkoissa, uskonnon noudattaminen on vaihtelevaa.

Traditionaalisissa maaseutumaisissa kylissä naiset käyvät uskonnollisissa jumalanpalveluksissa miehiä säännöllisemmin, ja iäkkäät perheenjäsenet vastaavat tavallisesti uskonnollisten velvoitteiden täyttämisestä koko perheen puolesta. Kirkossa käynti on harvinaisempaa kaupunkialueilla ja koulutettujen kyproslaisten keskuudessa. Useimmille kyproksenkreikkalaisille uskonto pyörii kotona suoritettavien rituaalien, ikonien palvonnan ja tiettyjen ortodoksisen kalenterin merkitsemien juhlapäivien tarkan noudattamisen ympärillä.

Hartaustilaisuudet ovat pitkiä ja värikkäitä, ja niihin kuuluu laulua, suitsukkeita ja papin tilaisuuden mukaan taidokkaita pukuja. Patsaat eivät ole sallittuja, mutta kirkon seinillä sijaitsevien ja usein uskovien uhrilahjoilla peitettyjen ikonien kunnioittaminen on hyvin kehittynyttä. Pääsiäinen on kirkkovuoden keskipiste, ja paastokauden paasto päättyy pääsiäisillan vigiliaan ja kulkueeseen.

Kirkot ja luostarit

Monet kuuluisat bysanttilaiset rakennukset ovat edelleen käytössä jossakin sakraalissa ominaisuudessa, ja ne pysyvät lukittuina. Osa niissä vierailemisen kokemusta on löytää avaimenvartija, joka saattaa olla pappi tai olla olematta. Tällöin on tapana jättää pieni lahjoitus kirkolle tai luostarille kierroksen päätyttyä. Kohteliain tapa tehdä tämä on olla antamatta lahjoitusta papille, munkille tai avaimenvartijalle itselleen, vaan jättää rahat tähän tarkoitukseen varattuun lautaselle tai laatikkoon.

Kunnioituksen vuoksi kävijöiden tulisi välttää ikonien osoittamista sormella tai seisomista selkä niitä kohti. Samoin miesten ei tulisi astua sisään shortseissa eikä naisten tulisi pukeutua kovin lyhyisiin mekkoihin. Hihatonta yläosaa tulisi välttää kaikissa tapauksissa.

Koulutus

Kyproksen lukutaitoaste on 97,6 prosenttia, ja odotettavissa oleva kouluikä on 14 vuotta.

Voidaan jopa väittää, että Kyproksella on ”ylikoulutettu väestö”, sillä ylivoimaisen monella kyproslaisella on jatkotutkinto.

Koulutusjärjestelmä Kyproksella on tukenaan julkisia ja yksityisiä kouluja, ja se koostuu seuraavista vaiheista:

Alkuopetus – yksivuotinen alkuopetus on pakollista, ja siihen otetaan yli kolmevuotiaat lapset.

Alkuopetus – se on pakollista, ja sen suorittaminen kestää kuusi vuotta. Perusopetusta antavat myös englannin-, ranskan- ja venäjänkieliset yksityiskoulut.

Sekundaarikoulutus – keskiasteen koulutus koostuu kahdesta kolmivuotisesta jaksosta: Gymnasio (alempi keskiasteen koulutus) ja Lykeio (ylempi keskiasteen koulutus) 12-18-vuotiaille opiskelijoille. Lykeion sijaan opiskelijat voivat valita toisen asteen teknisen ja ammatillisen koulutuksen. Yli 30 yksityistä peruskoulua ja lukiota toimii opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla. Oppisopimusjärjestelmä – tämä on tarkoitettu 14-16-vuotiaille opiskelijoille, jotka keskeyttävät toisen asteen opinnot. Järjestelmää hallinnoi työ- ja sosiaalivakuutusministeriö, ja sitä hallinnoivat Kyproksen tuottavuuskeskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Korkeakouluopinnot – opiskelijat voivat valita, haluavatko he jatkaa yliopisto-opintojaan julkisessa tai jossakin viidestä yksityisestä yliopistosta, joilla on kampuksia Nikosiassa ja muissa kaupungeissa.

Kulttuuri ja sosiaalinen käyttäytyminen

Kyproslaiset ovat ystävyyssuhteissa aluksi hieman varautuneempia kuin amerikkalaiset ja useimmat eurooppalaiset, mutta heistä tulee yleensä läheisempiä ystäviä, kun ystävyyssuhteita syntyy.

Kyproslaiset ovat tyypillisesti muodollisempia vanhempiensa kanssa kuin muut kansallisuudet. Sinua vanhempiin ihmisiin viitataan tyypillisesti nimellä Kyrie (herra) tai Kyria (herra), jota seuraa heidän etunimensä.

Ajoissa oleminen voi olla hyve, mutta sitä ei Kyproksella juurikaan harjoiteta. Seurustelutilaisuudesta 30-45 minuuttia myöhästymistä ei pidetä sopimattomana. Sitä itse asiassa odotetaan.

Kyproslaiset ovat kaiken kaikkiaan erittäin vieraanvaraisia. Kohteliaana pidetään sitä, että hyväksyy ainakin vähän siitä, mitä sinulle tarjotaan, vaikka et haluaisikaan sitä. Tämä koskee useimmiten ruokaa ja juomaa.

Kyproslaiset puhuvat äänekkäämmin ja käyttävät enemmän käsi- ja kasvonliikkeitä kuin länsieurooppalaiset. Ystävällinen keskustelu saattaa näyttää ulkopuolisen silmissä riidalta.

Kaverusten (mies-nainen, nainen-nainen) kesken suudelma kummallekin poskelle on yleinen tervehdys; muuten riittää kädenpuristus. Miehet eivät yleensä suutele, elleivät ole vanhoja ystäviä. Nuoret naispuoliset ystävät pitävät joskus kädestä kiinni.

Kyproslaiset ovat melko trendikkäitä pukeutumisessa. Tyylit ovat samanlaisia kuin Yhdysvalloissa tai Euroopassa, mutta luultavasti hieman pukeutuneempia. Jopa nuoremmille sukupolville tyypilliseen ulosmenoasuun ei todellakaan kuuluisi shortsit ja sandaalit.

Ryyppyjuominen ei kuulu kyproslaiseen kulttuuriin, eikä hallinnan menettämistä julkisesti pidetä suotavana.

Musiikkimaku Kyproksella on yleensä sekoitettu sekoitus europoppia, teknoa, amerikkalaista hiphopia ja kreikkalaista musiikkia. Maun tai ainakin sietokyvyn kehittäminen kreikkalaista musiikkia kohtaan auttaa varmasti parantamaan kokemustasi saarella.

Naisten rooli Kyproksella

Kyproslainen nainen työelämässä

Kyproslaisten naisten rooli toimijoina maan taloudellisessa elpymisessä on muuttunut asteittain vuoden 1974 tapahtumien jälkeen.

Tämä on saavutettu heidän lisääntyneellä osallistumisellaan saaren taloudelliseen toimintaan, perhe- ja työlainsäädännön ajantasaistamisella, yleisen tietoisuuden lisääntymisellä naiskysymyksistä ja hallituksen sukupuolten tasa-arvoa edistävällä politiikalla.

Kyproslaisten naisten panos maan yleiseen kehitykseen on ilmeinen:

• Naisten osuus koko työvoimasta nousi 30 prosentista vuonna 1976 37 prosenttiin vuonna 1985 ja 44 prosenttiin nykyään
• 62.1 % kaikista 15-64-vuotiaista naisista on integroitunut työvoimaan
• 31 % yli 20-vuotiaista kyproslaisista naisista on suorittanut korkea-asteen koulutuksen verrattuna 29 %:iin kyproslaisista miehistä

Mutta sukupuolten väliseen tasa-arvoon työelämässä on vielä pitkä matka:

• Vain 14.4 % korkeista viroista on kyproslaisilla naisilla
• Naisten tuntipalkka on EU:ssa keskimäärin 17,4 % alhaisempi kuin miesten, mutta kyproslaisten naisten kohdalla ero on 24 %

Kyproslainen nainen kotona

Kypros on pohjimmiltaan miesten yhteiskunta. Patriarkaatti, yhteiskuntajärjestelmä, jossa mies on perheen pää ja ensisijainen auktoriteetti, on Kyproksella edelleen hyvin elinvoimainen. Tämä johtuu todennäköisesti saarella vallitsevasta poliittisesta konfliktista.

Saaren instituutiot, joita edustavat pääasiassa miehet, ovat vuodesta 1974 lähtien keskittyneet Kyproksen kysymykseen ja marginalisoineet näin kaikki muut tärkeät kysymykset, kuten naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo. Tämän seurauksena kyproslaisilla naisilla on vielä pitkä tie kuljettavanaan ennen kuin he voivat vaatia vapautumistaan järjestelmästä, joka loukkaa molempia sukupuolia.

Traditionaalisesti kyproslaisten naisten odotettu ensisijainen rooli on ollut naimisiinmeno ja lasten saaminen, ja kaikki muut saavutukset on koettu toissijaisiksi. Nykyään kyproksenkreikkalaiset naiset ovat jakautuneet, kun heiltä kysytään, uskovatko he, että heidän yhteiskunnallinen roolinsa on erilainen kuin miesten.

Kyproksenkreikkalaiset naiset eivät puhu paljon itsestään, siitä, mitä he haluavat ja saavutuksistaan. Tämä johtuu sukupuoleen liittyvästä sosialisaatiosta, joka edistää normia, jonka mukaan naisten on puhuttava hyvin vähän itsestään, ja kun he puhuvat, heidät tuomitaan epäsopivaksi esiintymiseksi. Toinen naisten sosialisaatioon liittyvä syy on se, että naisten odotetaan pikemminkin kuuntelevan kuin puhuvan ja keskittyvän muiden, erityisesti lastensa, tarpeista huolehtimiseen ja niiden palvelemiseen.

Vaikka monet kyproslaiset naiset työskentelevät kodin ulkopuolella, heidän odotetaan yleensä täyttävän perinteiset kotiäidin ja kotiäidin roolit. Jopa silloin, kun näillä naisilla on kokopäivätyö, he yleensä odottavat vain vähän apua puolisoltaan tai miespuolisilta lapsiltaan.